Csepelsaari
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/82/Insula_Csepel_2.png/201px-Insula_Csepel_2.png)
Satelliittikuva Csepelsaaresta.
Sijainti | Budapest Unkari |
---|---|
Vesialue | Tonava |
![Kartta](https://maps.wikimedia.org/img/osm-intl,3,47.25,18.95,290x290.png?lang=fi&domain=fi.wikipedia.org&title=Csepelsaari&revid=22292761&groups=_07f8df9b4b554a264f91072674eba179f2d03c0b)
muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa
Csepelsaari on saari Tonavassa, Budapestin keskustan eteläpuolella. Sen pituus on 48 kilometriä ja leveys enimmillään 8 kilometriä, ja se on Unkarin suurin saari.[1]
Csepelsaari on matalaa, loivasti kumpuilevaa hiekkamaata, jonka eteläosat ovat tulvaniittyjen peitossa. Tonavan tulvat aiheuttivat saarella jatkuvasti ongelmia, kunnes jokea alettiin säännellä 1900-luvun alussa.[2] Tonavan itäisen, Ráckeven-Tonavaksi kutsutun haaran pohjois- ja eteläpäähän rakennettiin sulut vuosina 1910 ja 1928. Virtaus on ollut sen jälkeen hyvin pieni, minkä vuoksi joenhaara on ollut altis saastumiselle.[3]
Csepelsaari on melko tiheästi asuttu, ja 1900-luvulla sinne syntyi paljon raskasta teollisuutta. Nykyään saari on enimmäkseen asuin- ja virkistysaluetta.[3] Saarella on kuitenkin myös suuri Csepelin vapaasatama, jonka kautta kulki vuonna 2007 yli 270 tonnia rahtia.[4] Saaren pohjoisosa kuuluu hallinnollisesti Budapestin kaupunkiin ja muodostaa sen XXI osa-alueen.[1] Osa-alueella on 76 000 asukasta (2010).[5] Lisäksi saarella ovat muun muassa Ráckeven, Szigethalomin, Szigetszentmiklósin ja Tökölin kaupungit.[2]
Lähteet
- ↑ a b Csepel Island Budapest City Guide. 2011. Viitattu 18.1.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Small region Tourinform Ráckeve. Viitattu 18.1.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Ráckeve-branch of river Danube (HU) Geowaters. Arkistoitu 20.4.2011. Viitattu 18.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Port of Csepel World Port Source. Arkistoitu 25.10.2011. Viitattu 18.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Gazetteer of the Republic of Hungary, s. 29. Budapest: Központi Statisztikai Hivatal, 2010. ISSN 1217-2952. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 18.1.2012). (englanniksi)